Alkuvuonna sekä oma kalenteri että työpaikan vuosisuunnitelma pullistelevat toinen toistaan hienompia pyöreitä lukuja. ”Tänä vuonna meidän tavoitteenamme on +30% NPS, +7,5% NSV ja +9% EBIT”.
Lisäksi ehkä omassa kalenterissa lukee -10kg tai -3 tuntia/vko ruutuaikaa.
Motivoiko ensimmäisten kahden viikon jälkeen? Uskoisin, että harvemmin.
Alkuinnostuksen jälkeen vaarana on, että nämäkin hienot luvut hukkuvat sinne arjen kiireisiin, loputtomiin todo-listoihin, joissa isot asiat menevät suloisesti sekaisin pienen sälän kanssa.
Väitän, että inhimillisten tavoitteiden ei tarvitse olla pienempiä, vaatimattomampia tai vähemmän kunnianhimoisia.
Tavoitteet voivat hyvin samalla räjäyttää pankin ja olla inhimillisiä, kunhan ne ovat selkeitä, motivoivia ja merkityksellisiä. Miten tällaiset tavoitteet rakennetaan? Mitä ottaa huomioon tavoitteiden johtamisessa?
MILLAINEN ON HYVÄ TAVOITE?
Kaikkihan tietävät, että tavoitteet ovat hyviä, kun ne ovat SMART. (Jos haluat muistuttaa itseäsi SMART-tavoitteista, vilkaise blogin loppuun.)
Niin kauan, kun ihmiset ovat vastuussa tavoitteiden toteuttamisesta, on hyvä ottaa askel kauemmas ja miettiä, mikä meitä motivoi.
Itsemääräämisteorian mukaan sisäinen motivaatio rakentuu kolmea kautta, pystyvyydestä, omaehtoisuudesta ja yhteisöllisyydestä.
Seuraavassa olen näiden elementtien alle kerännyt kysymyksiä, joihin vastaamalla voitte työyhteisössä testata konkreettisia tavoitteita, tavoitteiden mittaamista ja tavoitteeseen kuljettavaa matkaa ehkä vähän eri näkökulmasta kuin normaalisti.
PYSTYVYYS eli kyvykkyys
Kun yksilöllä on uskomus kyvykkyydestä selvitä omista tavoitteistaan, hänen motivaationsa pysyy yllä.
- Onko jokaisella tiimin jäsenellä omat, konkreettiset tavoitteensa, jotka hän pystyy pilkkomaan tarpeen mukaan vaikka päiväkohtaiseksi? Jos tämä ei ole mahdollista, onko yksilöllä kokemus omasta ydintehtävästään, johon hän voi peilata omaa tekemistään vaikka ihan jokaisen työpäivän jälkeen?
- Kokeeko jokainen yksilö, että hänellä on riittävä tietotaito tavoitteiden saavuttamiseen? Jos ei, tietääkö hän, mistä saa tarvittaessa tukea?
- Saako hän riittävästi toimintaa ohjaavaa palautetta säännöllisesti sekä muodollisia että epämuodollisia kanavia pitkin?
OMAEHTOISUUS eli autonomia
Kun ihminen pystyy itse vaikuttamaan sekä tavoitteeseen että sen toteuttamiseen, sisäinen motivaatio tukee tehokkaimmin tavoitteiden saavuttamista.
- Saisimmeko koko porukan tai ainakin suuremman tiimin mukaan tavoitteiden asettamiseen?
- Miten huolehdimme siitä, että tavoitteella on konkreettinen, osiin pilkottu toimintasuunnitelma, johon kukin on saanut vaikuttaa?
- Miten varmistamme omaehtoisuuden koko tavoitekauden ajaksi? Onko yksilöllä riittävät mahdollisuudet vaikuttaa omaan tekemiseensä ja löytää mahdollisuuksien mukaan oman polkunsa kohti tavoitetta?
YHTEISÖLLISYYS
Merkityksellisyyden kokemusta lisää se, että yksilö kokee olevansa osa yhteisöä ja näkee, miten hänen työpanoksensa vaikuttaa kokonaisuuteen.
- Onko yksittäisellä työntekijällä riittävä näkyvyys siihen, miten hänen toimintansa vaikuttaa muiden tekemiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen?
- Tukevatko yksilökohtaiset tavoitteet kokonaistavoitetta ja mahdolliset ristiriitaisuudet on karsittu niistä pois?
- Onko organisaatiolla Me tehdään tämä – henki, vai saako yleinen ilmapiiri latistettua tavoitteet heti alkuunsa? Usein omaehtoisuuden ja pystyyden kysymykset ratkaisemalla tämä rakentuu automaattisesti.
Tärkein viimeiseksi, inhimillinen tavoite voi hyvin olla vaikka kymmenkertainen esimerkkilukuihin nähden, kunhan suurin osa yllä olevista kysymyksistä on ratkaisu.
Inhimillistä on myös tavoitteellisuus ja kasvu. Tämä rakentaa paitsi tuloksia, myös hyvinvointia.
Niin, ja se SMART-tavoite:
Selkeästi määritelty (myös Specific)
Mitattava (myös Measurable)
Aikaan sidottu (myös Achievable)
Realistinen (myös Realistic)
Tavoittelemisen arvoinen (myös Timed)
Antoisaa matkaa kohti inhimillisiä tavoitteita!
Hanna
*************************************************
Kirjoittaja on KTM, yrittäjä ja työyhteisövalmentaja Hanna Tähkäaho, joka uskoo inhimillisemmän (työ)elämän vallankumoukseen. Siihen, että tuloksia tehdään hyvinvoinnin avulla, ja että tulosten tekeminen myös ruokkii hyvinvointia.
Inhimillisempi-työyhteisövalmennuksissamme rakennetaan inhimillisempää menestystä. Ota yhteyttä, niin jutellaan, miten voisimme olla avuksi!
